Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Tervetuloa sivuilleni! 

Olen 55-vuotias kokenut kunnallispoliitikko Vantaalta.  Olen perehtynyt erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiin toimittuani pitkään Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä ja sen jaoston puheenjohtajana.

Minulla on kokemusta myös erikoissairaanhoidon järjestämiseen liittyvistä asioista HUS- apteekin, HUS Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan ja HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan puheenjohtajuuksien kautta. 

Haluan jatkossakin olla mukana huolehtimassa siitä, että Vantaan asukkaille on tarjolla riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Nyt on aika vaikuttaa, koska sote-uudistus tulee muokkaamaan palvelurakenteita merkittävällä tavalla. Meillä on nyt mahdollisuus ajatella kokonaisuutta uudella tavalla sekä kehittää ja parantaa palveluja! 

Näillä sivuilla voit tutustua ajatuksiini   ajankohtaisista asioista ja ehdotuksiini siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja  tulevaisuudessa parannetaan.

Hyvää elämää loppuun asti

Lähetetty 26.2.2017

Onko meillä mitään mahdollisuuksia vaikuttaa ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja siihen, että vanhukset saavat tarvitsemansa avun?

Uusia vantaalaisia syntyy vuosittain 2 500 - 2 700, mutta samaan aikaan koko väestö vanhenee niin, että vuoteen 2040 mennessä 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut nykyisestä 15 %:sta yli 19 %:iin. 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmä kasvaa eniten, yli 19 000 henkilöllä.  Tilanne on hyvin samanlainen koko maassa.

Strategiat ikääntymisestä aiheutuvien haasteiden selättämiseksi asettavat tavoitteeksi, että valtaosa ihmisistä säilyy mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä ja pystyy asumaan omissa kodeissaan. Tavoite on hyvä ja myös inhimillisesti katsoen periaate on oikea. Miten siihen päästään?

Meillä on paljon yksin asuvia ikäihmisiä. Muistisairaus, liikuntakyvyn heikkeneminen tai iän mukanaan tuomat vaivat ja raihnaisuus voivat tehdä kotona asumisen lähes mahdottomaksi tai ainakin turvattomaksi. Usein tilanne kehittyy pikkuhiljaa, vuosien kuluessa. Voi olla, että henkilö itse ei ymmärrä oman terveytensä heikkenemistä ja yrittää selvitä yhä vaikeammaksi muuttuvassa tilanteessaan yksin. Omaisia ei aina ole lähellä auttamassa, ja vaikka olisikin, ei vanhus välttämättä halua vastaanottaa apua. Toisen ihmisen asioihin puuttuminen on lisäksi tehty hyvin vaikeaksi. Viimeiset vuodet voivatkin olla tuskien taival, sekä vanhukselle että hänen läheisilleen.

Onko meillä mitään mahdollisuuksia vaikuttaa ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja siihen, että vanhukset saavat tarvitsemansa avun?

Oma ehdotukseni on, että terveydenhuollossa tuotettaisiin ikäihmisille tarkoitettuja palveluja systemaattisesti vanhuseläkettä saaville eli noin 65 ikävuodesta alkaen. Palvelu sisältäisi säännölliset terveystarkastukset ja palvelutarpeen arvioinnin. Ikäihmisiä hoitaisivat ikääntyvien  terveysongelmiin erikoistuneet lääkärit (geriatrit) ja hoitajat. Palvelukokonaisuuteen sisältyisivät myös sosiaalihuollon palvelut kuten kotihoito ja päihdehuolto. Toimintaa voisi ajatella  ikäihmisten 'neuvolana' . Siis toimintana, jossa on tämän asiakasryhmän tarvitsemaa erikoisosaamista ja jonka kautta säännöllisesti seurataan terveydentilaa ja puututaan havaittuihin ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Sote-uudistus antaa meille hyvät mahdollisuudet tuoda uusia palveluja sosiaali-ja terveydenhuollon rakenteisiin. Ikäihmisten neuvolatoiminnalla voisimme varmasti ennaltaehkäistä sairauksien pahenemista, puuttua ajoissa ongelmiin ja varmistaa palvelut niitä tarvitseville. Se ei ehkä yksin riitä, mutta mahdollistaisi kuitenkin monille nykyistä paremman elämän loppuun asti.