Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Tervetuloa sivuilleni! 

Olen 55-vuotias kokenut kunnallispoliitikko Vantaalta.  Olen perehtynyt erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiin toimittuani pitkään Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä ja sen jaoston puheenjohtajana.

Minulla on kokemusta myös erikoissairaanhoidon järjestämiseen liittyvistä asioista HUS- apteekin, HUS Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan ja HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan puheenjohtajuuksien kautta. 

Haluan jatkossakin olla mukana huolehtimassa siitä, että Vantaan asukkaille on tarjolla riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Nyt on aika vaikuttaa, koska sote-uudistus tulee muokkaamaan palvelurakenteita merkittävällä tavalla. Meillä on nyt mahdollisuus ajatella kokonaisuutta uudella tavalla sekä kehittää ja parantaa palveluja! 

Näillä sivuilla voit tutustua ajatuksiini   ajankohtaisista asioista ja ehdotuksiini siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja  tulevaisuudessa parannetaan.

Mistäs me puhuttiin ennen Sote-uudistusta?

Lähetetty 5.3.2017

On yritetty, erehdytty ja toivottavasti jotain opittukin. Nyt uudistus on saatava etenemään.

Muistatteko vielä PARAS-hankkeen? Kunta- ja palvelurakenneuudistus oli Matti Vanhasen vuonna 2006 käynnistämä kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli ”eheän kuntarakenteen muodostaminen, kuntapalvelujen tuottaminen taloudellisesti ja kuntien vastuulla olevien palvelujen tuottaminen riittävän vahvoina yksiköinä sekä rakenteellisesti että taloudellisesti”. Uudistukseen liittyvä laki tuli voimaan 2007 ja se oli voimassa vuoden 2012 loppuun. Kuntia oli hankkeen alkaessa yli 400.

Kataisen hallitus keskeytti hankkeen vuonna 2011 ja aloitti kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla Kuntauudistuksen. Kuntien lukumäärä oli silloin pudonnut 320:een. Kuntauudistuksen tavoitteena oli rakentaa kuntaliitosten avulla vahvoja peruskuntia siten, että vuoteen 2015 mennessä kuntien määrä olisi pudonnut noin 70:een.

Vantaalla kuntaliitoshankkeet aiheuttivat kiivasta keskustelua pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymisestä. Huhtikuussa 2009 päätettiin Vantaan ja Helsingin kuntaliitosselvityksen aloittamisesta. Samassa kokouksessa hyväksyttiin selvityksen tekeminen myös kaksiportaisesta seutuhallintomallista. Huhtikuussa 2012 valtuusto hylkäsi kuntaliitosmallin ja puolsi 14 kunnan metropolia eli yhteistä seutuhallintoa.

Kuntien vastahakoisuus liitoksiin johtikin siihen, että valtionvarainministeriö käynnisti vuonna 2013 metropolilain laadinnan. Sen myötä Helsingin seudun metropolihallinto – em. neljätoista kuntaa – olisi saanut vastuulleen päätöksenteon mm. alueen maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä. Vuonna 2015 metropolilaki kuitenkin haudattiin, koska se olisi johtanut hallinnon lisääntymiseen.        

Kuntauudistukseen sisältyi osahankkeena sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Se oli tarkoitus toteuttaa samaan aikaan kuntaliitosselvitysten kanssa. Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu esitettiin keskitettäväksi 50 000 asukkaan sote-alueille, 20 000 – 50 000 asukkaan perustason alueille ja vastuukunnille. Uudistus kuitenkin kaatui perustuslaillisiin ongelmiin.

Sitten tulivat vaalit ja Kuntauudistus muuttui Sote-uudistukseksi. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy nyt kunnilta 18 maakunnalle ja viidelle yhteistyöalueelle. Asiakkaalla on valinnanvapaus ja sote-palvelut yhtiöitetään. Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

On yritetty, erehdytty ja toivottavasti jotain opittukin. Nyt uudistus on saatava etenemään. Veronmaksajana, HYKS-lautakunnan puheenjohtajana ja yli kymmenen vuotta kunnalliseen sote-päätöksentekoon osallistuneena haluan lähettää eduskunnan sote-päättäjille voimahalin ja terveisinä seuraavat kolme pointtia:

  • Asiantuntijoita kannattaa kuunnella ja ottaa heidän neuvonsa onkeen.

  • Asiantuntijoita kannattaa kuunnella ja ottaa heidän neuvonsa onkeen.

  • Asiantuntijoita kannattaa kuunnella ja ottaa heidän neuvonsa onkeen.