Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Tervetuloa sivuilleni! 

Olen 55-vuotias kokenut kunnallispoliitikko Vantaalta.  Olen perehtynyt erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiin toimittuani pitkään Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä ja sen jaoston puheenjohtajana.

Minulla on kokemusta myös erikoissairaanhoidon järjestämiseen liittyvistä asioista HUS- apteekin, HUS Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan ja HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan puheenjohtajuuksien kautta. 

Haluan jatkossakin olla mukana huolehtimassa siitä, että Vantaan asukkaille on tarjolla riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Nyt on aika vaikuttaa, koska sote-uudistus tulee muokkaamaan palvelurakenteita merkittävällä tavalla. Meillä on nyt mahdollisuus ajatella kokonaisuutta uudella tavalla sekä kehittää ja parantaa palveluja! 

Näillä sivuilla voit tutustua ajatuksiini   ajankohtaisista asioista ja ehdotuksiini siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja  tulevaisuudessa parannetaan.

Vaalikoneiden vaikeat kysymykset

Lähetetty 21.2.2017

Monet kysymyksistä eivät liity kuntapolitiikkaan millään tavalla, mutta ne mittaavat henkilön ajatusmaailmaa ja eettistä tulokulmaa asioihin.

Olen viime päivinä pohtinut vastauksia vaalikoneiden kysymyksiin. Niitä on paljon. Monet kysymyksistä eivät liity kuntapolitiikkaan millään tavalla, mutta ne mittaavat henkilön ajatusmaailmaa ja eettistä tulokulmaa asioihin. Vaikeita kysymyksiä, joihin on annetulla mitta-asteikolla vaikeaa vastata. Onneksi vastauksiaan voi perustella, mutta kuinkahan moni äänestäjä jaksaa tekstejä lukea. Kirjaan tähän nyt kaksi kiinnostavaa kysymystä ja omat näkemykseni perusteluineen niihin.

Sukupuolineutraali avioliitto: Minulle ok. Kahden toisiaan rakastavan ihmisen välinen asia, johon muiden ei tule puuttua. Ymmärrän myös hyvin, että julkinen "siunaus" liitolle on asianomaisille tärkeää.  

Asia kuitenkin mutkistuu, kun siihen sisältyy perheen ulkopuolelta tapahtuva adoptio-oikeus. Silloin puhutaan kolmannen henkilön oikeuksista ja elämästä. En voi hyväksyä lainsäädäntöä, joka lähtökohtaisesti epää lapselta oikeuden joko äitiin tai isään. Myöskään viranomaisia ei pitäisi asettaa sellaisen tehtävän eteen. Adoptiota koskevan lainsäädännön  tulisi yksiselitteisesti aina lähteä lapsen edusta. Sen vuoksi adoptiokysymys tulisi ratkaista omana kokonaisuutena erillään avioliittoasiasta.

En kuitenkaan tarkoita tällä sitä, että samaa sukupuolta olevat vanhemmat olisivat jollakin tavalla huonompia vanhempia kuin ns. normiperheen vanhemmat. Kysymys on juridiikasta eli niistä periaatteista, joilla lainsäädäntöä tehdään. Meillä kaikilla tulisi olla lain edessä yhdenvertaiset oikeudet. Kaikkein hauraimpien asema on varmistettava erityisen huolella.   

Eutanasia: En kannata eutanasiaa. En halua elää yhteiskunnassa, jossa lainsäädännöllä mahdollistetaan ihmisten tappaminen. Ymmärrän kuitenkin hyvin ihmisten kärsimyksen ja epätoivon parantumattoman sairauden kohdatessa. Sen vuoksi kannatan saattohoidon kehittämistä. Kenenkään ei pidä kokea kipua ja tuskaa, kun meillä on keinot sen estämiseksi. Saattohoitoa tulee olla saatavilla kaikille sitä tarvitseville koko maassa. Valitettavasti meillä on tässä asiassa vielä paljon työtä, ja on hyvä, että asia on noussut nyt eutanasiakeskustelun yhteydessä laajempaan tietoisuuteen.

Eutanasian kaltaista perustavanlaatuista elämän ja kuoleman kysymystä ei pidä ratkaista tunnepohjalta. On pohdittava tarkasti, mihin lainsäädäntö voi pahimmillaan ohjata meitä maailmassa, jossa raha ja tehokkuus ratkaisevat liian monta asiaa. Jokainen elämä on arvokas. En halua kenenkään tuntevan olevansa taakkana yhteiskunnalle. En myöskään toivo minkään ammattiryhmän joutuvan pyövelin tehtävään.